älä pelottele julmalla kohtalolla
älä puhu pohjoisen suuresta tyhjyydestä
nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
ja se juhla on nimeltään - ero
mitä siitä jos emme aamua kohtaa
jos kuu ei vaella yllämme:
tänään ojennan sinulle lahjat
joista ei ole kuunaan kuultu:
kuvajaiseni vedessä ennen yötä
kun virta ei vielä nuku
katseen joka ei jaksanut nostaa
tähteä takaisin taivaalle
kaiun nuutuneesta äänestä
joka kerran oli kesäisen tuore -
jotta voisit värisemättä kuulla
varisten juoruilun ympäri moskovaa
ja kostea lokakuinen päivä
olisi ihanampi toukokuuta...
muista minut, kalleimpani,
ainakin ensilumeen asti